Maiseman vaihtoa

Vihdoinkin paikassa, jossa voi aidosti levähtää. Alunperin tarkoitukseni oli aloittaa Nepaliin tutustuminen pääkaupungista Kathmandusta ja hakeutua sielta myöhemmin vaeltelemaan johonkin maan monesta kansallispuistosta. Jutellessani matkan varrella muiden reissaajien kanssa suosittelivat minulle kohteeksi Pokharaa, jos haluaisin johonkin vähän rauhallisemmille mestoille. Intiahärdellin jälkeen ajatus vaan jotenkin houkutteli.

Nappasin illalla bussin Varanasista Sunauliin Nepalin rajalle. Olen mukavammissakin linja-autoissa matkustanut. Toisaalta 10h hurahti ohi yllättävän nopeasti.  Jossain vaiheessa aamuyöstä sain jopa hetken untakin, kun opin naapureiltani pari uutta asentoa nukkua istuvaltaan ahtaassa tilassa kuoppaisella tiellä.

Rajanylitys väsyneenä pimeässä ja sumussa aamuyöstä viiden kuuden aikaan oli sellainen davidlynchimäinen unenomainen hämykokemus. Bussi jätti porukan jonkun sata metriä rajalta, minkä matkan kävelin seuraten paria paikallista, jotka tiesivät reitin. Olin kuullut jo aiemmin että minun pitäisi hankkia ainkin viisumi jotenkin ennen maahan pääsyä. Joku yöstä ilmestynyt riksakuski lopulta auttoi fiksaamaan asiat molempien raja-asemien kanssa, vaihtamaan rahaa ja hankkimaan liput saman tein lähtevään bussiin kohti Pokharaa. Kohtuullista korvausta vastaan tietenkin.

Seuraavatkin 10h bussiköröttelyä menivät ohi ihan mukavasti. Hieman mukavemilla penkeillä sai jo hieman paremmin nukuttuakin. Välillä taisin hieman pidättää hengitystä kun kärry kallisteli jyrkänteen reunalla kuskin huristellessa ihan hyvää kyytiä kapeilla vuoristoteillä.

Perille kuitenkin päästiin ja vaikuttaisi siltä että tulo tänne oli loistovalinta. Tässä on aika huikeat vuoristot naapurissa, mukana myös muutama yli 8km huippu. Annapurnan suojelualue on ainakin jonkin mittarin mukaan yksiä maailman parhaimmista trekkauspaikoista. Mutta jos ensin kuitenkin lepäilisi pari päivää.

Sijainti

Pokhara
Nepal